STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Sähkön vaarallisuudesta puhutaan monesti ”joko/tai”-ilmiönä. Esimerkiksi standardeissa on jotkut asiat kielletty, toiset sallittu, jotkut sallittu tietyin ehdoin. Kiellettyjä asioita saatetaan pitää ehdottoman vaarallisina, sallittuja taas ehdottoman turvallisina. Kuitenkin tavallinen sähkönkäyttäjä tulee kielletyn asian kohdatessaan joskus pohtineeksi ”mitähän vaaraa tästäkin on?”. Vastaavasti jossain sallitussa ratkaisussa voi tulla mieleen ”onko tämä todella turvallista?”.

Sähkön vaarallisuudella onkin todellisuudessa monta tasoa. Jos tarkastellaan sähkön aiheuttamaa hengenvaaraa, voidaan tilanteita luokitella esimerkiksi seuraavasti:

I. Erittäin vaaralliset tilanteet

Tilanteet, joissa kuolemantapaus on erittäin todennäköinen. Esim kosketeltavissa oleva suurjännite- tai keskijänniteilmajohdon jännitteinen johdin (tilanne voi syntyä esim jos auto osuu pylvääseen ja johdin irtoaa). Sama tilanne syntyy kun uhkarohkeasti kiivetään pylvääseen, sähköjunan katolle tms.

II.Vaaralliset tilanteet

Tilanteet, joissa kuolemantapaus on täysin mahdollinen, mutta vähemmilläkin seurauksilla voidaan selvitä. Tällaisia ovat mm pienjännitteellä kosteissa tai märissä tiloissa (tai ulkona) saadut sähköiskut, jotka johtuvat suojajohtimen puuttumisesta tai sen väärästä kytkennästä. Sähköiskun seuraukset riippuvat mm ihon kosteudesta, sähkön kulkutiestä uhrissa, jalkineiden laadusta jne.

III.Pienentyneen vaaran tilanteet

Tilanteet, joissa sähköisku tavallisesti koetaan epämiellyttävänä tuntemuksena ilman jälkiseurauksia, mutta joissa on epäedullisissa olosuhteissa todellinen hengenvaara. Tähän ryhmään kuuluvat mm kotioloissa kuivissa tiloissa eri syistä saadut sähköiskut. Usein syynä on kosketus kädellä jännitteiseen osaan joko vahingossa tai sähkölaitteen vian vuoksi. Iskun seuraukset riippuvat tässäkin ennen kaikkea ihon kosteudesta, esim keittiössä ollaan monesti märin käsin ja vaara kasvaa.

IV.Vähäisen vaaran tilanteet

Toiminta, joka voi lisätä sähköiskun vaaraa, mutta vaara on vähäinen tai epätodennäköinen. Esimerkkejä:

• Kattovalaisimen maadoittamatta jättäminen kuivassa asuinhuoneessa, jossa pistorasiat on maadoitettu (huom kosteissa ja märissä tiloissa tästä aiheutuva vaara ei ole vähäinen)
• Maadoittamattomia ja maadoitettuja pistorasioita samassa kuivassa asuinhuoneessa (huom kosteissa ja märissä tiloissa ei missään tapauksessa pidä käyttää maadoittamattomia pistorasioita)
• Roikkajohtojen ja jatkojohtojen käyttö ulkona pitkiä aikoja tai pysyvästi
• Auton lämmitysjohdon jättäminen näkyviin tulopäästään pistorasiaan kytkettynä, silloin kun auto ei johtoon kytkettynä

Tälle ryhmälle on ominaista, että standardit ja määräykset ovat vuosien varrella voineet muuttua ja rajan veto ”sallitulle” ja ”kielletylle” toiminnalle on vaikeaa. Huomaa että myös sallitut ratkaisut voivat aiheuttaa tietyissä tilanteissa vaaraa.

Luokitus on esitetty tässä myös keskustelun pohjaksi. Sitä voisi kehittää mm lisäämällä esimerkkejä.

Sallittuihin ratkaisuihin liittyvä vaara

Esimerkkejä sallituista ratkaisuista, joihin voi liittyä vaaraa, ovat useimmat ns "sallitut etäisyydet".

Esimerkiksi kylpyhuoneiden osalta on standardeissa asetettu vaatimuksia valaisimien vedenpitävyydelle ja tähän liittyen niiden etäisyydelle suihkusta. Kuitenkin joissain tilanteissa sekä lähellä suihkua että kauempana olevan valaisimen voi kylpyhuoneen käyttäjä kastella vaarallisella tavalla.  Nykyiset standardit korostavatkin sähkölaitteiden käyttäjän omaa vastuuta turvallisuudestaan.

Toinen esimerkki: Ilmassa kulkeva sähköjohto. Vaikka johto olisi standardien mukaisella korkeudella, voi siihen joissain tilanteessa osua esim rakennustöissä, harrastuksissa tai leikeissä. Varovaisuutta ja omaa vastuuta tarvitaan tässäkin.