STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Sähkön hinta sähkömarkkinoilla vaihtelee hiukan samaan tapaan kuin bensiinin hinta bensa-asemilla. Kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousee tai laskee, bensiinin hinta kaikilla bensa-asemilla nousee tai laskee myös, ainakin pienen viiveen jälkeen. Samalla tavalla, esimerkiksi kun Pohjoismaissa on satanut vähän ja vesivoimasta alkaa tulla pulaa, sähkön hinta nousee ennemmin tai myöhemmin. Vastaavasti, kun sähköä on syystä tai toisesta paljon tarjolla, sähkön hinta sähkömarkkinoilla alkaa laskea.

 Tariffisähkö

Sähkön markkinahinnan muuttuminen näkyy pienasiakkaidenkin tariffihinnoissa, mutta  viiveellä. (Tariffihinta on hinta jonka maksat, jos et ole kilpailuttanut tai tehnyt erikoissopimusta. Tariffihintaan liittyvästä sopimuksesta myyjät saattavat käyttää nimitystä kestosopimus, toistaiseksi voimassa oleva sopimus tai perussopimus. Voidaan myös puhua tariffisähköstä, kestosähköstä tai perussähköstä) Eli kun markkinahinta nousee, tariffihinta nousee myös, mutta hiukan jäljessä. Kun markkinahinta laskee, tariffihinta laskee hiukan jäljessä.

Kiinteähintainen sähkö ja spot-sähkö

Monet sähkönmyyjät tarjoavat sähköä kiinteällä hinnalla esim yhden tai kahden vuoden ajaksi. Tällöin myyjä on siirtänyt markkinasähkön hinnannousuriskin itselleen ja pitää vastaavasti hyödyn itsellään, jos hinta laskee.

Tarjolla on myös ns spot-sähkösopimuksia, joissa myyjä ei ota itselleen mitään hinnanmuutosriskiä tai hinnanmuutoshyötyä, vaan asiakkaan maksama hinta seuraa markkinahintaa. Seurantajakso on esimerkiksi kuukausi, eli hinta muuttuu kuukausittain.

Tarjolla voi olla myös edellä kuvattujen ”tuotteiden” yhdistelmiä, ns koreja. Korissa osa hinnasta on kiinteä ja osa muuttuu markkinahinnan mukaan

Sähköyhtiön marginaali

Loppukuluttajille sähköä myyvä yhtiö lisää markkinahintaan oman marginaalinsa, joka sisältää sekä kuluja että liikevoittoa. Kun marginaalit ovat erilaiset eri myyjillä, ovat eri myyjien samasta ”tuotteesta” tarjoamat hinnat hiukan erilaiset, mutta eivät poikkea kovin paljon toisistaan. Tämä tilanne muistuttaa taas bensiinin hinnanmuodostusta: hinta kilpailevilla asemilla on lähes sama., mutta yleensä ei aivan sama.

Kiinteähintaisen sähkön marginaali on luonnostaan suurempi kuin spot-sähkön, koska myyjän riski on kiinteähintaisessa sähkössä suurempi..

Suuret ja pienet sähkönkäyttäjät

Sähkön myyjillä on monenlaisia tariffihintoja. Yksinkertaisin tariffi sisältää perusmaksun ja energiamaksun ja se on tarkoitettu pienkäyttäjille. Näitä ovat mm tavalliset kotitaloudet, jotka eivät osta sähköä asuntonsa lämmitykseen.

Sähkölämmitetyssä kodissa sähköä kuluu enemmän ja silloin kannattaa yleensä valita vuodenaika- tai vuorokaudenaikatariffi. Näissä sähkö mitataan erikseen talviajalta/kesäajalta tai päiväajalta/yöajalta, jolloin kesäajan tai yöajan sähkö on muuta aikaa halvempaa. Myös näille sähkönkäyttäjille on tarjolla perusvaihtoehtona tariffisähköä ja lisäksi erilaisia tarjouksiin perustuvia ”tuotteita”.

Liike-elämälle, teollisuudelle ja muille suurille sähkökäyttäjille on myös omat tariffinsa ja niiden vaihtoehdoksi tarjoushintoja. Suuret sähkönkäyttäjät saattavat myös järjestää tarjouskilpailuja myyjien kesken.

Verkkopalvelun hinta ja verot

Edellä on yksinkertaistettuna kuvattu sähkömarkkinoiden hinnanmuodostusta pienasiakkaan kannalta. Lisäksi on muistettava, että kilpailu koskee vain sähköenergian hintaa. Sähkölaskun toinen pääosa muodostuu verkkopalvelusta, joka ei kuulu kilpailun piiriin ja josta laskuttaa aina paikallinen verkkoyhtiö. Verkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto.

Sähkölasku sisältää myös valtion määräämiä veroja (liikevaihtovero ja sähkövero). Sähköveron laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Liikevaihtovero lisätään kunkin laskun loppusummaan. Tällöin myös sähköverosta menee liikevaihtovero.