STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Teetä kuntoarvio tai kuntotutkimus

Jos pientaloissa haiskahtaa vähänkään ummehtuneelle tai tunkkaiselle, halutaan heti selvittää, mistä haju johtuu - ettei vain home... Mutta jos kodin tai kesämökin sähkölaitteet ja sähköasennukset ikääntyvät, kuluvat tai vaurioituvat, ei synny outoja hajuja eikä aina edes ulkoisesti voi päätellä niiden kuntoa. Tästä johtuen viallisia ja loppuun palvelleita sähköasennuksia ei aina havaita. Kuitenkin sähköpalon tai sähköiskujen vaara saattaa olla olemassa ja sähkölaitteiden käytettävyys hiertää.

Sähköasennusten kuntoa ei aina pysty yksinomaan päältäpäin arvioimaan. Siksi käytettynä ostettuun asuntoon ja remonttia suunniteltaessa vanhaan asuntoon kannattaa teetättää sähköalan ammattilaisella sähköasennusten kuntoarvio tai perusteellisempi kuntotutkimus, joka sisältää myös turvallisuustarkastuksen ja usein lisäksi energiakatselmuksen. Toki itsekin voi havaita rikkoontuneet pistorasioiden ja kytkimien kannet, mutta keskuksen löysien liitosten tai ylikuormituksen selvittämiseen tarvitaan sähköammattilaista kokemuksineen ja mittareineen.

Sähköammattilaisen tekemässä kuntotutkimuksessa saat perusteellista tietoa myös näkymättömissä olevien sähköjohtojen, rasioiden ja putkitusten kunnosta, sähköasennusten toimivuudesta ja energiansäästömahdollisuuksista.

Kuntotutkimus kannattaa varsinaisten sähköasennusten lisäksi teettää myös tele- ja antennijärjestelmille. Digitaaliset lähetykset maanpäällisistä verkoista ja satelliiteista  edellyttävät antenniverkon suorituskyvyltä enemmän kuin käytöstä poistuneet analogiset lähetykset. Nopea kiinteän verkon laajakaista saattaa vaatia televerkon uusintaa.

Kuntoarvio on arvio asunnon sähköjärjestelmien ja sähkölaitteiden sen hetkisestä teknisestä ja toiminnallisesta tilasta. Yleensä se tehdään asunnon pitkän tähtäimen käytön suunnitteluun ja rahoituksen tarpeita varten. Kuntoarvioija tekee havaintoja systemaattisesti tekemällä käyttäjähaastatteluja, tutkimalla käytettävissä olevia dokumentteja sekä tutkimalla järjestelmiä silmämääräisesti. Kuntoarvioija ei ota esimerkiksi näytteitä tai tee mittauksia. Sähköjärjestelmien kuntoarvion tekemiseen on syytä käyttää sähkö- ja telealan ammattilaista, sillä arvioija tekee johtopäätökset oman ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella.

Kuntotutkimus on sähköjärjestelmien ja sähkölaitteiden korjaus- tai perusparannussuunnittelun tarpeita varten tehty tutkimus. Kuntotutkimuksessa sähköjärjestelmien ja sähkölaitteiden kuntoa ja teknistä toimivuutta tutkitaan silmämääräisen havainnoinnin lisäksi erilaisin mittauksin, toimintakokein ja tutkimuksin, esimerkiksi laboratoriotutkimuksin. Tästä syystä kuntotutkimuksia voivat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Kuntotutkimuksen lopputuloksen pitäisi olla tekijästä riippumaton ja sen pitäisi perustua tosiasioihin - ei olettamuksiin. Kuntotutkimuksessa otetaan näytteitä ja tehdään mittauksia, joiden avulla saadaan täsmälliset tiedot sähköjärjestelmien ja sähkölaitteiden tilasta: energiankulutuksesta, turvallisuustasosta, toimivuudesta, käytettävyydestä jne. Kuntotutkimus palvelee korjaus- ja perusparannussuunnittelua ja -toteutusta. Kuntotutkimuksen yhteydessä tehdään ehdotus toimenpiteistä, joilla järjestelmän haluttu tavoitetaso voidaan saavuttaa, sekä laaditaan kustannusarvio korjauksista. Kuntotutkimuksen teettäjä sitten lopulta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Kuntokartoitus on määrittelemätön toimenpide, jolla tarkoitetaan usein joko kuntoarviota tai kuntotutkimusta taikka aivan jotain muuta. Varminta on käyttää kuntoarvion tai kuntotutkimuksen tekijänä sähkö- ja teleurakoitsijaa tai erikseen hyväksyttyä sähkölaitteistojen kuntotutkijaa.

Kuntotutkimuksen tekijä laatii talosi sähköasennusten ja sähkölaitteiden kunnosta raportin, jossa on esitetty mahdolliset turvallisuuspuutteet ja virheet. Raportissa on myös ehdotuksia energiatehokkuuden ja laitteistojen toimivuuden parantamiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsija pystyy hetkessä toteamaan, ovatko talosi sähköasennukset ja -laitteet kunnossa. Samalla hän voi parantaa asennuksia esteettisesti toimivammiksi ja lisätä esimerkiksi uusia pistorasioita. Pistorasioiden lisäyksilläkin voidaan helposti parantaa vanhan asunnon turvallisuutta, kun irrallisten jatkojohtojen käyttötarve näin vähenee.

Voit itse tarkistaa, löytyykö kuntotutkimusraportista tai -selvityksestä vastukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Milloin asunnon sähköasennukset on tehty? Onko tehty täydentäviä asennuksia tai korjauksia? Milloin? Kuka?
  
  
• Ovatko asunnon sähköpiirustukset, käyttöohjeet ja muut sähkön ja sähkölaitteiden käytön kannalta tärkeät dokumentit tallessa?
  
  
• Onko liittymisjohto kunnossa ja riittävä? Pitääkö se muuttaa maakaapeliksi?
  
  
• Toimivatko suojalaitteet (esimerkiksi sulakkeet) usein? Millaisissa tilanteissa?
  
  
• Onko sähkömittari kunnossa?
  
  
• Onko pääkeskus varusteineen turvallinen, ehjä ja toimiva?
  
  
• Ovatko suojaukset sähköturvallisuuden kannalta riittävät ja kunnossa?
  
  
• Esiintyykö valaistuksessa tai muussa sähkön käytössä epämääräistä vaihtelua?
  
  
• Onko sisä- ja ulkotilojen valaistus riittävää, toimivaa ja turvallisuuden kannalta kunnossa? Onko säädettävyys riittävää?
  
  
• Onko pistorasioita riittävästi, oikeissa paikoissa, sopivalla käyttökorkeudella ja ovatko ne turvallisuuden kannalta kunnossa?
  
  
• Ovatko valaistuksen kytkimet kunnossa, oikeissa paikoissa ja toimivatko tarkoituksenmukaisesti?
  
  
• Onko puhelin- ja antennipistorasioita riittävästi ja oikeissa paikoissa?
  
  
• Ovatko käytössä olevat sähkölaitteet turvallisia, oikeissa paikoissa, toimivia, riittävän energiatehokkaita ja tarkoituksenmukaisia?
  
  
• Tarvivatko sähkölaitteet puhdistusta? Milloin on syytä puhdistaa esim. televisio sisäpuolelta taikka jääkaapin, astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen tausta jne? Kuka ne voi puhdistaa? Onko käyttö-, hoito- ja puhdistusohjeita saatavilla?
  
  
• Millä muutoksilla, korjauksilla ja toimenpiteillä voin vähentää sähkön kulutusta tai parantaa muuten energiatehokkuutta?
  
  
  

Hyödynnä verovähennysoikeus sähköremontissa

Kaipaako kylpyhuone tai keittiö remonttia? Pitäisikö kodin lämmitysjärjestelmä uusia? Ovatko ulkopistorasiat, vikavirtasuojat tai kosteusvahdit kunnossa? Onko antennijärjestelmä ajan tasalla?

Kodin ja kesämökin kunnostustyöt kannattaa teettää sähköalan ammattilaisella, sillä kuluttajat saavat asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöistä  verovähennyksen vuosittain vahvistettavaan määrään asti. Kuluttaja saa koko maassa hyödyntää verovähennysmallia, jonka ansiosta iso osa kunnostustyöhön käytetystä rahasta tulee takaisin ennakonpidätyksen pienentymisenä tai veronpalautuksena.

Jos haluat maksimoida vähennysoikeuden ja teettää kerralla vähän isomman sähköremontin, työt voi ajoittaa vuodenvaihteen molemmin puolin kahden vuoden ajalle.

Tarvitaanko muutostöille lupia?

Kun on kysymys kerrostaloasunnon sähköremontista, pitää siitä yleensä tehdä ilmoitus taloyhtiön edustajalle tai pyytää taloyhtiöltä lupaa muutostyölle. Vain hyvin pienet sähköremontit ovat sellaisia, ettei niistä tarvitse tehdä taloyhtiölle edes ilmoitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäisen valaisimen lisäys tai yksiosaisen pistorasian vaihtaminen kaksi- tai moniosaiseksi.

Osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Osa näistä muutoksista on sellaisia, että niistä pitää ilmoittaa taloyhtiön edustajalle, ja osalle muutoksia on pyydettävä taloyhtiön lupa.

Osakas saa huoneiston sisäpuolella mm.

• asentaa kiinteitä kalusteita ja laitteita
• laskea huonekorkeutta rakentamalla esimerkiksi alaslasketun katon
• purkaa ja siirtää kevytrakenteisia väliseiniä
• rakentaa WC:n, kylpyhuoneen tai saunan
• asentaa ja poistaa erilaisia johtoja
• asentaa ja poistaa huoneiston käyttöön liittyviä laitteita
• kuten jääkaapin, hellan ja astianpesukoneen
• Muutostyöstä, joka voi vaikuttaa rakennuksen kantaviin rakenteisiin, talon eristyksiin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoihin taikka ilmavaihtojärjestelmään, on ennen aloittamista ilmoitettava taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Hallituksella ja isännöitsijällä on oikeus valvoa, että muutostyö tehdään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän rakennustavan mukaisesti.
  
  Jos muutos on sen laatuinen, että se voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa taloyhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle, on muutostyöhön saatava yhtiön hallituksen tai toisen osakkaan lupa.
  
  Myös seuraaviin asunnon ulkopuolelle
  ulottuviin muutoksiin on aina saatava taloyhtiön lupa:
  
  
  • Rakennuksen ulkoseinään, esimerkiksi parvekkeelle, kiinnitettävän pistorasian tai valaisimen asentamiseen
  • Saunan rakentamiseen niin, että sen rakenteet - kuten poistoilmaputket - ulottuvat asunnon ulkopuolelle
  • Lautasantennin sijoittamiseen parvekkeelle tai muuten asunnon ulkopuolelle.

   

   Pistotulppaliitäntäisten, helposti asennettavien pienten kylpyhuonesaunojen katsotaan kuuluvan huoneiston irtaimistoon. Toistaiseksi asukas on voinut ottaa tällaisen saunan halutessaan mukaansa asuntoa vaihtaessaan, koska sauna on helposti purettavissa, eikä siitä jää jälkiä rakenteisiin.
  
  Jos asuntoon haluttu laite - kuten kiuas tai uusi liesi - tulisi kuluttamaan niin paljon sähköä, että yhtiön sähköjohtojen kapasiteetti ei kestäisi samanlaista asennusta kaikkiin huoneistoihin, voi taloyhtiö estää tällaisen suuritehoisen laitteen asentamisen. Taloyhtiö voi kuitenkin selvittää kaikkien halukkaiden osakkaiden tarpeen suuritehoisen laitteen asennukselle ja suostua asennuksiin, vaikka kaikki eivät asennusta haluaisikaan, jos sähköjohtojen kapasiteetti vain riittää.

  (3.2010)