Ilmalämpöpumppu on energiaa säästävä lämmitysmuoto. Se on kuitenkin aina lisälämmönlähde, eli pelkästään sillä ei lämmitystä voi kokonaan hoitaa. Kaikki lämpöpumput perustuvat siihen, että pumpun avulla siirretään lämpöä jostain lämmitettävän kohteen ulkopuolelta kohteeseen. Tähän siirtämiseen tarvitaan sähköä, mutta vähemmän kuin siirretty lämpömäärä on.
Toimintaperiaate on sama kuin jääkaapissa: jääkaapissa pumpataan lämpöä kaapista ulos siten että kaappi on huonelämpötilaa kylmempi, vaikka lämpöä virtaa sinne takaisin kaapin seinien läpi. Jääkaapin kohdalla käytetty sähkö lopulta vain lämmittää sitä huonetilaa, jossa kaappi on.
Ilmalämpöpumpulla lämpöä siirretään ulkoilmasta taloon. Ulkoilma periatteessa jäähtyy kun sieltä otetaan lämpöä, mutta kun ilmaa on "rajattomasti", käytännössä ulkona ei tapahdu lämpötilan laskua. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde riippuu kuitenkin siitä, mikä ulkoilman lämpötila on. Kun sää on leuto, pumppu siirtää lämpöä 2-3 kertaa käytetyn sähkön verran. Pakkasella hyötysuhde pienenee ja noin -20 asteessa lämpöä saadaan vain saman verran kuin sähköä kuluu eli hyötysuhde on yksi eikä pumpusta ole hyötyä verrattuna siihen, että taloa lämmitettäisiin pelkästään sähköllä.
Ilmalämpöpumpun edut ovat parhaimmllaan suorasähkölämmitteisessä asunnossa. Nopeasäätöinen sähkölämmitys reagoi hyvin lisälämmönlähteeseen, jolloin ylilämmitystä ei pääse syntymään.
Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää kesäisin viilentäjänä, jolloin se soveltuu käytettäväksi mudenkin lämmitysmuotojen kanssa. Toisaalta, mikäli tarve on pelkälle jäähdytykselle, marrkkinoilla on edullisempiakin jäähdytyslaitteita.
Ilmalämpöpumpun tuottama lämmitysenergia siirretään huonetilaan sisäyksikön läpi kiertävän ja ulos puhallettavan ilman avulla. Näin ollen tilan tulee olla mahdollisimman avara, jotta lämpö pääsee kiertämään asunnossa hyvin.
Kun talossa on ilmalämpöpumppu, päälämmityksen asetteluarvoa lasketaan vähintään kaksi astetta. Joskus päälämmityksen voi etenkin avarassa asunnossa panna kokonaan pois päältä.
Ilmalämpöpumppua ei kannata pitää automaattiasennossa, vaan aina joko lämmitys- tai viilennysasennossa. Esimerkiksi talvella tulisijan lämmittäessä kotia, automaattiasennossa oleva ilmalämpöpumppu alkaakin jäähdyttää ilmaa.
1000 watin tehoinen ilmalämpöpumppu säästää sähkölämmitystaloudessa sähköä vuosittain 3000 - 5000 kWh.
Lähde: Helsingin Energia, Helen-lehti 2/2008
Esimerkiksi talvi 2010 on ollut poikkeuksellisen haasteellinen ilma-ilmalämpöpumpuille. Pumpuissa on esiintynyt jäätymistä, joka on aiheuttanut paljon keskustelua. Jäätyminen on kuitenkin normaali ilmiö silloin kun höyrystimen pinnalta siirretään lämpöenergiaa muualle. Tällöin jäähtyvä ilma alittaa ns kastepisteensä (tilanteen jossa ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi) ja pakkasella vesi jäätyy. Kysymys onkin siitä, miten kyseinen laite pystyy aika ajoin poistamaan tämän ohuen jääkerroksen höyrystimen pinnalta.
Useimmat pumput kääntävät prosessinsa vastakkaiseksi ja alkavat lämmittää ulkoyksikön höyrystintä. Tällöin jää sulaa ja tippuu vetenä koneen alle jäätyäkseen siellä keoksi. Tosiasiassa koneen alapuolella olevan jään määrä on suoraan verrannollinen koneesta saatuun hyötyyn.
Ongelma onkin se, että halvimmat laitteet eivät pysty sulattamaan höyrystimelle kertynyttä jäätä ja lopulta kone on umpijäässä. Tällainen kone ei enää toimi ja se on sulatettava muilla keinoin. Kone voidaan kääntää viilennykselle ja sulattaa ulkoyksikkö kuumalla vedellä. Koneen sähköiset osat eivät kuitenkaan välttämättä kestä runsasta vesimäärää. Turvallisempi tapa on kytkeä sähkö pois koneesta, varustaa se hupulla ja sulattaa se esim auton sisätilan lämmittimellä.
Lähde: Sähkö&Tele 2/2010
Tämän pumpun hyviin puoliin kuuluu
Lämmityskustannusten säästö voi olla suuri verrattuna hankintahintaan
Huonoihin puoliin kuuluu
Lisätietoja: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry.
.