Tornilla on korkeutta yli 100 m ja alueen salamatiheys on suuri. Vuonna 1388 silloin puurakenteinen torni vaurioitui pahoin salaman iskussa. Vuonna 1417 torni tuhoutui salamaniskun sytyttämässä tulipalossa. Vuonna 1489 torni paloi poroksi. Vuosina 1548, 1565 ja 1653 torni vaurioitui enemmän tai vähemmän vakavasti ja v 1745 salama raunioitti koko tornin. Torni korjattiin, mutta se vaurioitui jälleen vakavasti vuosina 1761 ja 1762. Vuonna 1776 torniin asennettiin ”Franklinin tanko” eli ukkosenjohdatin ja sen jälkeen torni ei ole vaurioitunut salamaniskusta. (SFS 609 siv 158).
Suomalaiset kirkot
Sähkötarkastuskeskus antoi vuonna 1993 ohjeen kirkkojen salamasuojauksesta. Vuosina 1998-2007 ei Suomessa ole palanut yhtäkään kirkkoa salaman iskun seurauksena (SFS 609 siv 158).
Kuolemantapauksia Suomessa
Juhannuksena 1999 60-vuotias mies kuoli salaman aiheuttamiin vammoihin Mustasaaressa. Mies oli viettämässä juhannusta huvilassa, kun salama iski yöllä savupiippuun.
Taimikkoa raivannut nuori mies sai surmansa v 2001 salaman osuttua 15 m korkeaan koivuun Liperissä. Toinen metsuri oli 20 m päässä iskukohdasta ja säilyi vammoitta. Kyseessä oli 3 m korkuinen taimikko, jossa oli muutamia 10-15 m korkeita lehtipuita.
Heinäkuussa 2003 Merikarvian leirintäalueella salama osui puuhun, jonka alta keski-ikäinen nainen oli hakemassa tavaroita lastensa kanssa. Nainen kuoli ja kuusi muuta ihmistä loukkaantui..
Elokuussa 2003 kuoli ravustamaan menossa ollut mies salaman iskettyä rantakoivuun Pirkkalassa.
(SFS 609 siv 157).
Ukkoskuvaajan kokemuksia
Tamperelainen luontokuvaaja päätti ottaa valokuvia öisestä ukonilmasta. Hän piti kotiovellaan kameran suljinta auki 30 sekuntia kuvaa kohti. Yhtäkkiä pamahti. Salama iski rivitalojen välissä olevaan pihavajaan tai aivan sen viereen, noin 20-30 m päähän kuvaajasta. Pamaus oli kova, mutta kenellekään pihapiirissä ei käynyt mitenkään. Kun kuvaajan kuulo palaili, alkoivat autojen varashälyttimet soida ja ihmisiä kertyi parvekkeille.
Valokuvassa näkyi, kuinka ”puun paksuinen” salama tulee pilvestä vajan päätyyn. Salama ei osunut lipputankoon, joka oli puolessa välissä kuvaajaa ja vajaa. Salama ei myöskään osunut vajaa korkeampiin asuinrakennuksiin. (Helsingin Sanomat 18.8.2001).
Salamaniskussa loukkaantui yli 90 ihmistä Norjassa
Yli 90 ihmistä joutui sairaalahoitoon, kun salama iski autoralliradalle Itä-Norjassa. Useimpien loukkaantuneiden vammat osoittautuivat lieviksi. Salamanisku ei tiettävästi aiheuttanut kuolonuhreja.
Radalla oli käynnissä rallin Norjan mestaruuskisat, kun salama iski ensin kuulutustorniin ja sitten aitaan, johon nojaili satoja katsojia. Jyrähdyksen jälkeen aidan luona makasi ihmisiä maassa, sähköt olivat katkenneet ja ihmiset olivat paniikissa. Silminnäkijöiden mukaan salama aiheutti kipinöintiä aidassa, sateenvarjoissa, retkituoleissa ja muissa metalliesineissä.
(Helsingin Sanomat 4.8.2008).
Kesämökkiläisen kokemuksia
Taipalsaarella vuonna 1968 salama iski suureen mäntyyn n 15 m päähän kesämökistä. Mökistä 30 m päässä olevan auton radiosta oli männyn ohi maata pitkin vedetty mökkiin johto, jonka päässä oli autoradioon yhdistetty kaiutin. Salama kulki johtoa pitkin sekä mökkiin että autoon. Istuin kaiuttimen vieressä sylissäni muutaman kuukauden ikäinen vauva. Pamaus oli kova ja pamauksen jälkeen mökissä helisi säleitä, joita salama oli irrottanut mökin lattiasta. Muuten ei minulle eikä vauvalle käynyt kuinkaan. Mökin kaiutin ja auton radio hajosivat, mutta autoon ei tullut muita vaurioita. Kaiuttimen johto oli monesta kohtaa poikki ja eristeet olivat sulaneet. Männyn kylkeen jäi syviä uria. Mökissä ei ollut sähköä eikä puhelinta.
Vuonna 1975 salama iski erään naapurin kesämökin viereiseen kallioiseen kohtaan. Isku tupsautti ilmaan kalliolla olevista turpeista pölypilven, joka muistutti ydinräjäytyksen pilveä. Salama ei osunut paikalla kasvaviin kitukasvuisiin puihin, vaan maahan niiden väliin. Salamavirta jatkoi kulkuaan mökkiin ja mökissä oleviin metallisiin ikkunaverhotankoihin hypäten ikkunasta toiseen. Verhot alkoivat savuta. Kun vastaan tuli puhelin, salama rikkoi sen ja jatkoi matkaansa puhelinilmakaapeliin sulattaen kaapelin eristystä muutamia kymmeniä metrejä. Mökin omistaja uskoi salaman tulleen mökkiin puhelinjohtoa pitkin ja siirsi myöhemmin puhelimen rakentamaansa puhelinkioskiin. Kuitenkin salaman kulku oli selvästi nähtävissä. Mm puhelinjohto oli pahiten sulanut mökin puoleisesta päästään ja sulaminen väheni kauemmas mentäessä. Jos salama olisi iskenyt johtoon ja tullut siitä mökkiin, olisi kauempana johdossa ollut pahiten vaurioitunut kohta, josta molempiin suuntiin vauriot olisivat vähentyneet. Mökissä ei ollut sähköjä. (OK /STEK).
Salamanisku tapppoi seitsemän lastenjuhlissa Etelä-Afrikassa
Seitsemän ihmistä sai surmansa Etelä-Afrikassa, kunh salama iski telttaan, jossa järjestettiin lasten päiväkodin joulujuhlat. Onnettomuus sattui Kwazulu-Natalin maakunnassa Pongolan kaupungissa.
Kuolleiden joukossa oli lasten vanhempia, opettajia sekä kaksivuotias tyttö. Lähes 70 ihmistä loukkantui. Heistä toistakymmentä sai vakavia palovammoja teltan syttyessä liekkeihin. (Helsingin Sanomat 27.11.2010)
Ukkonen riehui Etelä-Suomessa 1.7.2011
Mies kuoli salaman iskuun Rengonharjun lentokentällä Ilmajoella. Hän oli juuri astumassa autoonsa. Miestä yritettiin elvyttää, mutta turhaan.
Kahdeksan varusmiestä loukkaantui aamuöisessä salamaniskussa Hangossa Syndalenin harjoitusalueella. Miehet olivat nukumassa puolijoukkueteltassa, kun salama iski. Yksi heitä loukkaantui vakavasti ja menetti tajuntansa. Hänet vietiin helikopterilla sairaalahoitoon. Kaikki varusmiehet saivat eriasteisia palovammoja, pahiten loukkantunut myös sisäelinvammoja. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan salama kimposi puusta sisälle puolijoukkuetelttaan. Salama osui ensin puolentoista metrin päässä teltasta sijainneeseen mäntyyn. Salamavirta eteni puunrunkoa pitkin maata kohti ja hyppäsi noin metri ennen maan pintaa teltan metalliseen nurkkakeppiin, jonka välityksellä salama siirtyi sisään telttaan (Helsingin Sanomat 1.7 ja 7.7.2011).