STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Salamoiden esiintymistiheydellä on suuri merkitys mm salamasuojauksen tarpeen arvioinnissa ja suojauspäätöksen teossa. Salamatiheyttä ja salamavirran ominaisuuksia on tilastoitu monissa maissa ja myös laajojen kansainvälisten tutkimusten tuloksena.

Pääosa salamoista on ukkospilven sisäisiä tai pilvien välisiä pilvisalamoita. Maan ja pilven väliset maasalamat ovat kuitenkin tärkein vaaran ja vaurioiden aiheuttaja.

Salamatiheys on Suomessa suurin Keski- ja Itä-Suomessa. Lännessä ja etelässä salamatiheys pienenee meren läheisyyden vuoksi ja pohjoisessa kylmemmän ilmaston (vähempien ukkospäivien) vuoksi. Tyypilliset vuosikeskiarvot ovat Lappi 15, Keski-Suomi 50 ja etelärannikko noin 30 salamaa/100 km². Kuitenkin vaihtelut ovat suuria ja yhden ainoan paikallisen tunnin pituisen ukonilman aikana salamatiheys voi olla yli 1 kpl/km², eli paikallisesti tunnin aikana voi esiintyä enemmän salamoita kuin koko maassa vuoden aikana keskimäärin.

Suomessa salamatiheys on paljon pienempi kuin lämpimimmissä maissa, etenkin tropiikissa. Jo Saksassa salamatiheys on noin 10-kertainen Suomeen verrattuna.

Salamaniskujen aiheuttamat vahingot

Kymmenvuotiskautena 1998-2007 salamaniskut aiheuttivat Suomessa keskimäärin noin 110 rakennuspaloa vuodessa. Näiden kustannukset olivat noin 3,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,5% vuotuisten rakennuspalojen kustannuksista.

Salamaniskuista aiheutuva vaara ihmisille

Kaudella 1998-2007 salamaniskuissa rakennuksiin on Suomessa kuollut kaksi ja loukkaantunut 11 henkilöä (samana aikana kaikissa rakennuspaloissa on kuollut useita satoja henkilöitä). Salamaniskussa puihin on kuollut tänä10-vuotiskautena yhteensä kolme henkilöä ja loukkaantunut noin 100 henkilöä. Monissa muissa maissa luvut ovat paljonkin suuremmat.

Sähköjohdot ja salaman aiheuttamat vauriot

Menneinä vuosina oli etenkin maaseudulla tavallista, että salama iski taloa syöttävään sähköjohtoon ja kulkeutui sitten johtoa pitkin taloon. Saman saattoi aiheuttaa myös puhelinjohto. Tätä vaaraa voidaan vähentää paljonkin sijoittamalla ylijännitesuojat ja niiden maadoitus esim ilmajohdon viimeiselle pylväälle. Suojat voi tilata sähkö- tai puhelinverkkoyhtiöltä.

Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin käyneet harvinaisemmiksi, kun sähkö-. ja puhelinjohdossa on siirrytty eristimille asennetuista (”kirkkaista”) johdoista muovieristeisiin johtoihin (sähköllä AMKA, puhelimella MU ym). Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet sähköverkon ja rakennusten parantuneet maadoitukset sekä se, että ilmajohtoverkoissakin käytetään viimeisenä johdonosana maakaapelia. Nämä toimenpiteet eivät täysin estä salamavahinkoja, mutta vähentävät ja vaimentavat ilmiötä.

Jos salama iskee suoraan taloon tai sen lähelle, salamavirta hakeutuu kaikkiin kohtaamiinsa metalliosiin, niihin luettuna taloa syöttävä sähkö- ja puhelinjohto. Tällöin siis salama ”menee” johtoon eikä ”tule” taloon johtoa pitkin. Muovieristeisestä johdosta pystyy usein päättelemään tilanteen: Jos johto on vaurioitunut eniten läheltä taloa ja esim muovin sulaminen vähenee poispäin mentäessä, kyseessä on tilanne, jossa salama on ”mennyt” ´johtoon. Jos vauriot lisääntyvät talosta poispäin, salama on ”tullut” johdosta taloon.

Lankapuhelimet on monissa talouksissa kokonaan korvattu kännyköillä, mikä myös vähentää salaman aiheuttamia vaurioita. Kun kännykkään ei liity mitään johtoja, se ei vedä salamia puoleensa. Kännykkä kylläkin voi vaurioitua kohdalle tai lähelle osuneesta salamasta.