STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes suoritti v 2006-07  noin viidelläkymmenellä maatilalla katselmuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa sähköturvallisuuteen liittyviä riskejä, etenkin paloriskejä. Samalla oli tavoitteena määrittää maatilojen paloturvallisuuteen liittyvien säädösten ja ohjeiden kehittämistarpeita ja muodostaa toimintaehdotuksia paloturvallisuuden kehittämiseksi. Seuraavassa on selostettu riskejä ja esitetty toimintaehdotuksia sähkölaitteittain mm tähän katselmukseen perustuen.

Sähkömoottorit

Riskit

• Moottorit peittyvät usein pölyyn, jota on sekä tuuletussiiviköissä että jäähdytysritilöissä estäen moottorien jäähdytystä.
• Korjaustöiden jälkeen kytkentäkoteloiden kannet jäävät usein raolleen, kokonaan paikalleen asentamatta tai saattavat olla rikkoutuneet, joka aiheuttaa sähköiskun vaaran. Kytkentäkoteloon keräytyvä pöly voi aiheuttaa valokaarioikosulun ja tulipalon.
•  Kumikaapelilla liitetyissä moottoreissa vedonpoistoholkki saattaa puuttua, jolloin kaapelin virtajohtimet tulevat näkyviin ja syntyy sähköiskun vaara

Toimenpide-ehdotukset

• Moottorit puhdistettava säännöllisesti
• Samalla tarkistetaan kytkentäkoteloiden kansien kunto ja liitäntäkaapelin holkkitiivisteet. Tarvittaessa kutsutaan sähköalan ammattilainen korjaamaan puutteet.

Sähkökeskukset

 Riskit

• Merkinnöissä saattaa maatilojen vaativissa olosuhteissa olla puutteita. Ne voivat puuttua kokonaan, ne voivat haalistua näkymättömiksi tai niiden muuttaminen unohtuu kun kytkentöjä muutetaan. Kun merkintä puuttuu, ei helposti tiedetä, mikä sulake suojaa mitäkin kohdetta.
• Keskuksen ovet tai kannet saattavat jäädä auki tai raolleen, jolloin niihin mm pääsee pölyä. Mm kontaktorien kosketuspinnoille päässyt pöly aiheuttaa palonvaaran. Tiloja puhdistettaessa keskuksiin voi myös päästä vettä.
• Kosketussuoja (= keskuksen johdotusta ja muita jännitteisiä osia peittävä eristelevy) saattaa muutos- tai korjaustöiden jälkeen jäädä pois, jolloin syntyy sähköiskun vaara. Keskukseen pudonnut esine, esimerkiksi ruuvimeisseli voi tällöin aiheuttaa valokaarioikosulun, joka pahimmillaan tuhoaa koko keskuksen.
• Sulakekansien lasi saattaa pudota pois tai sulakekansi saattaa sulaketta vaihdettaessa lohjeta, jolloin sulakkeen vaihtaja voi saada sähköiskun.
• Löysät johdinliitokset saattavat aiheuttaa sähköpalon, etenkin jos keskuksessa on pölyä.

Toimenpide-ehdotukset

• Muutostöiden yhteydessä muutetaan heti myös merkinnät. Keskuksen alkuperäiset merkinnät saattavat olla hankalalla tavalla toteutettuja, eikä muutoksissa ole välttämättä tarpeen samanlainen tapa. Pääasia on, että merkintä tehdään aikaa ja rasituksia kestävällä tavalla ja siten, että selvästi näkyy, mitä sulaketta tms merkintä koskee. Vanhojen epäselvien merkintöjen täydentämisessä käytetään tarvittaessa apuna sähköalan ammattilaista. Kuitenkin merkintöjen täydentäminen onnistuu maallikoltakin, jos sulakkeita voidaan irrottaa yksi kerrallaan ja katsoa, mitkä laitteet jäivät sähköttä. Huom. Sulakkeen irrottamiseen liittyy valokaaririski, jos irrotushetkellä sulakkeen läpi kulkee riittävän suuri virta. Varminta on katkaista sähköt pääkytkimellä ennen sulakkeen irrottamista.
• Huolehditaan keskuksen ovien tai kansien sulkemisesta. Tarkastetaan aika ajoin keskusten salvat, saranointi jne. Jos korjaamista on tai jos pölyä on kertynyt keskukseen, annetaan asia sähköalan ammattilaisen hoidettavaksi.
• Pidetään varalla varokepesän kansia, jolloin lohjenneet tai lasittomat kannet voidaan heti korvata uusilla. Itsestään selvää on, että varalla pidetään myös riittävästi erikokoisia sulakkeita, ettei sulakepalojen yhteydessä tarvitse turvautua hankaliin tai vaarallisiin kikkoihin.
• Tarkkaillaan mahdollisuuksien mukaan johtoja, muita laitteita ja liitoksia keskuksissa. Tummuvat liitoskohdat ovat löysän liitoksen merkki ja hälytysmerkki paloriskistä.
• Teetetään keskuksissa tehtävät työt ammattilaisilla, jotka tekevät kunnon jälkeä ja huolehtivat mm kosketussuojista.

Pistorasiat ja jakorasiat

 Riskit

• Pistorasiat saattavat kolhimisen tms seurauksena vaurioitua jopa niin, että rasian kuori ei pysy paikoillaan ja  katoaa. Myös rasian sisus saattaa lohjeta. Liittimet saattavat johtimia vaihdettaessa vahingoittua siten, että tiukkaa liitosta ei enää voi tehdä
• Jakorasiakin saattaa vaurioitua vastaavalla tavalla. Muutostöiden jälkeen saattaa jakorasian kansi puuttua
• Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä saatetaan pölyisissä tai kosteissa tuotantotiloissa käyttää asuintiloihin tarkoitettuja riittämättömästi suojattuja rasioita. Esim pistorasiasta puuttuu tällöin kansi ja eräät tiivisteet.
• Rasioissa voi olla löysiä liitoksia, jotka aiheuttavat palonvaaran.
• Pistorasioita syöttävä johto on voitu suojata suuremmalla sulakkeella kuin johdolle on tarkoitettu, jolloin johto voi olla jatkuvasti ylikuormitettu ja aiheuttaa ajan mittaan sähköpalon

Toimenpide-ehdotukset

• Pistorasiat ja jakorasiat sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä ei kolhita. Kolhimiselle altis rasia voidaan jälkikäteen suojata esim rasian sivuille kiinnitetyillä riittävän korkeilla laudanpätkillä siten, että kolhaisu osuu lautaan eikä rasiaan tai rasiassa olevaan pistotulppaan.
• Vialliset pistorasiat ja jakorasiat korjataan sähköalan ammattilaisen toimesta
• Tummuneiden rasioiden ja rasiaan tulevien tummuneiden johtojen sulakkeet tarkistetaan, sillä tummumisen syy on joko liian suuri sulake tai löysä liitos. Jos sulakkeet ovat asianmukaiset, käytetään ammattimiestä tarkistamaan rasioiden liitokset.
• •  Esim tavallisen shukopistorasiaa syöttävän johdon sulake saa olla enintään 16 A, jos johdon poikkipinta on 2,5 mm².  Jos johdon poikkipinta on 1,5 mm², sulake saa olla enintään 10 A.
• Vältetään jatkojohtojen jatkuvaa käyttöä, sillä jatkopistorasiakin on eräs mahdollinen vikojen syy ja paloriskin lisääjä. Jos jatkojohtoja käytetään, varmistetaan että pistotulppa ja loppupään jatkopistorasia ovat kosteisiin ja pölyisiin tiloihin tarkoitettuja. Tärkeää on mm, että jatkopistorasiat ovat kannellisia.

Valaisimet

 Riskit

• Tuotantotiloihin voidaan hankkia valaisimia, jotka on tarkoitettu asuintiloihin. Tällainen valaisin ei ole pölytiivis eikä kestä vettä. Myös esim eläinrasvoja saattaa kertyä sopimattomaan valaisimeen.
• Valaisimet on voitu asentaa paikkoihin, joissa niitä kolhitaan tai joissa niitä ei voi huoltaa tai korjata tuotantoa häiritsemättä (esim eläinten ollessa paikoillaan).
• Kaapelin ja valaisimen tiivistys on puutteellinen ja lika ja kosteus pääsee valaisimeen sitä kautta.
• Loppuun palaneita loisteputkia ei vaihdeta, jolloin syntyy paloriski kuumentuneen liitäntälaitteen (kuristimen) vuoksi.
• • Loppuun palanut loisteputki aluksi vilkkuu ja lopulta (kun sen sytytin vaurioituu) vain hehkuu päistään.
• Valaisimien kuvut voivat mennä kolhaisusta rikki, jolloin valaisin pölyyntyy tms. Kuvuttomasta valaisimesta voi saada sähköiskun, jos lamppua tai putkea kolhaistaan niin voimakkaasti, että se särkyy.
• Kun hehkulamppujen tilalle hankitaan energiansäästölamppuja, kupu ei ehkä mahdukaan paikoilleen ja jätetään pois. Riskit kuten edellä.
• Tuotantotiloissa voi esiintyä myös epätavallisen suuria rasituksia (runsasta pölyä, likaa, kosteutta, syöpymistä jne). Tällöin voi myös tuotantotilaan tarkoitettu valaisin lakata toimimasta niin kuin pitäisi.

Toimenpide-ehdotukset

• Valaisimia hankittaessa kiinnitetään huomiota niiden kotelointiluokkaan
• • Jos valaisimen kotelointiluokka on IP 21, se ei yleensä ole tuotantotiloihin sopiva.
  • IP 44-merkitty valaisin on jo paljon parempi, mutta hyvin pölyisessä tms tilassa sekään ei riitä.
• Kiinnitetään huomiota valaisinten sijoituspaikkoihin siten, että niitä ei kolhita ja että niitä päästään huoltamaan. Jos valaisin joudutaan sijoittamaan kolhimiselle alttiiseen paikkaan, se ympäröidään erillisellä (esim laudasta tehdyllä) suojuksella, joka ottaa vastaan kolhut.
• Huolehditaan loppuun palaneiden (vilkkuvien) loisteputkien vaihdosta jolloin vältytään palonvaaralta. Vaihtoehtoisesti poistetaan vilkkuva putki, vaikka uutta ei heti pantaisi paikalleen.
• • Loisteputki on pitkäikäinen, mutta sen valontuotto pienenee vähitellen. Kun isossa tilassa alkaa esiintyä loppuun palaneita putkia, kannattaa harkita kaikkien putkien vaihtoa yhtaikaa. Samalla voi vaihtaa sytyttimet ja puhdistaa valaisimet.
• Kun hehkulamppuja vaihdetaan energiansäästölamppuihin,  valitaan niiden lyhyitä malleja jotka mahtuvat valaisimen kuvun sisään.
• Kutsutaan sähköalan ammattilainen tekemään ammattilaiselle kuuluvat huolto- ja korjaustyöt.

Kaapeloinnit

 Riskit

• Jos kaapelit suojataan huonosti, ne voivat vahingoittua terävistä esineistä, eläimien hankauksesta tai pureskelusta tms.
• Muutostöiden yhteydessä saattaa jäljelle jäädä jännitteisiä kaapelinpäitä, ellei kaapelien irrottamisesta syöttöpäästään huolehdita.
• Jos jatkojohtona käytetään jäykkää kiinteän asennuksen johtoa (esim MMJ), se ei kestä siirtelyä ja vahingoittuu ennen pitkää. Jos kiinteässä asennuksessa käytetään siirrettävän asennuksen johtoa (kumikaapelia), se ei kestä ikääntymistä ja eriste vaurioituu ennen pitkää. Kumikaapelien johdinpoikkipinta on tavallisesti myös liian pieni eivätkä sulakkeet suojaa sitä niin kuin pitäisi.
• Jos kaapelien vedonpoistosta rasioissa tai laitteissa ei huolehdita, paljaat johtimet saattavat tulla näkyviin tai johtimet saattavat irrota. Etenkin suojajohtimen irtoaminen on vaarallista.

Toimenpide-ehdotukset

• Sijoitetaan kaapelit paikkoihin, joissa ne eivät ole alttiita vahingoittumiselle. Jos vahingoittumisen vaara on olemassa, suojataan kaapelit riittävän vahvoilla suojuksilla (erityisiä kaapelin suojia, lautaa, peltiä tms). Huomiota kiinnitetään etenkin niihin kohtiin, joissa eläimet voivat päästä kaapeleita koskettamaan tms.
• Muutostöissä irrotetaan vaille käyttöä jäävät kaapelit syöttävästä päästä. Toinen mahdollisuus on panna kaapelin loppupäähän jakorasia. Loppupäähän olisi hyvä merkitä, missä kaapelin syöttävä pää on.
• Kiinnitetään kaapelit kunnolla seinään, kattoon tms tai tehdään niille kaapelihylly. Seinän läpivienneissä sijoitetaan kaapelit asennusputkeen tai esim peltiseinässä varustetaan ne läpivientinipalla.

Dokumentointi

(Dokumentoinnilla tarkoitetaan piirustuksia, johtojen ja suojalaitteiden merkintöjä, pöytäkirjoja jne)

 Riskit

• Jos keskuskaavioita, muita piirustuksia, johtojen ja suojalaitteiden merkintöjä tms puuttuu, korjausten ja myöhempien muutosten teko on työlästä, turvallisuus kärsii ja kustannukset kasvavat tarvittavan selvittelytyön vuoksi.
• Jos käyttöönottotarkastuspöytäkirja puuttuu, turvallisuuden tasosta ei saada varmuutta.
• • Käyttöönottotarkastukseen kuuluu mittauksia ja silmämääräisiä tarkastuksia. Pöytäkirjalomakkeessa on myös kohdat, joissa varmistetaan että piirustukset, kaaviot ja merkinnät ovat kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset

• Huolehditaan kaavioiden ja piirustusten säilyttämisestä. Esim keskuskaavio on paras säilyttää keskuksessa, jossa sille on oltava sopiva säilytysteline tms.
• Muutostöiden yhteydessä huolehditaan merkintöjen muuttamisesta.
• • Keskusten alkuperäiset merkinnät on usein tehty siten, että muuttaminen samalla tavalla on hankalaa. Pääasia ei kuitenkaan ole, että muutetut merkinnät on tehty ”hienosti”. Tärkeää on, että muutosmerkinnät tehdään heti, pysyvällä tavalla ja selkeästi.
• Käytetään sähkötöissä oikeudet omaavia sähköurakoitsijoita ja vaaditaan heiltä asianmukainen käyttöönottotarkastuspöytäkirja.
• Töitä tilattaessa edellytetään, että urakan loppusumma maksetaan vasta kun asiapaperit ovat kunnossa.