STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Tärkeitä asioita sähköautoissa ovat akkujen lataaminen ja akuilla saavutettava ajomatka. Seuraavassa on sähköauton lataamiseen liittyviä kysymyksiä vastauksineen.

Voiko sähköauton ladata kotona?
Voi. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa lämmityspistoketta. Lataus vaatii 230 V (voltin) jännitteen ja 16 A (ampeerin) maadoitetun pistorasian. Sisätiloista ei pidä viedä roikkajohtoja ulos autojen lataukseen, vaikka lataus sinänsä onnistuu, mutta sähköturvallisuus ei ole kunnossa.

Missä muualla saa latausvirtaa?
Monissa parkkihalleissa on latauspisteitä. Monet energiayhtiöt ovat perustaneet latauspisteitä ja suunnittelevat niiden lisäämistä. Latauspisteitä voitaisiin rakentaa esimerkiksi rautatie- ja metroasemien parkkipaikoille. Useimmiten mikä tahansa ulkona tai autotallissa oleva maadoitettu pistorasia kelpaa lataukseen, kunhan samasta paikasta ei ladata useita autoja yhtaikaa. Ongelmaksi tulee se, että lataajan pitäisi myös maksaa ladatusta sähköstä.

Mitkä ovat latauksen ongelmia?
Kadun varren latauspaikkoja ei juuri ole. Taloyhtiöiden lämmitystolpat eivät sellaisenaan sovellu autojen lataukseen, koska niissä on usein virransyötön aikarajoitus ja niistä puuttuu autokohtainen sähkönkulutuksen mittari. Jos joka tolpalla olisi auto latauksessa, syöttöjohtojakin jouduttaisiin vahvistamaan.

Kauanko täyslataus vie aikaa?
Tavallisella latauksella 6-9 tuntia. Joitakin pikalatausasemia on avattu mm testausmielessä. Niissä lataus kestää 15-20 minuuttia. On myös olemassa ns ultranopea laaus, joka kestää 5 - 10 minuuttia.

Kuinka pitkälle latauksella pääsee?
Tyypillisesti 150 kilometriä.  Se riittää kaupunkiautolle. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia maailman autoilijoista ajaa päivittäin  alle 100 km.

Riittääkö sähkö Suomessa?
Sähköverkko pystyy ilman kapasiteetin lisäystä lataamaan satoja tuhansia sähköautoja. Jos kaikki Suomen
henkilöautot kulkisivat sähköllä,  kasvaisi vuotuinen sähkönkulutus 7-9 TWh (terawattituntia). Se vastaa noin kymmenesosaa Suomessa kulutetusta sähköstä.

^(hs)

Sähköautojen latausjärjestelmät ja latauspistokytkimet

Kansainvälinen standardointijärjestö IEC on vuonna 2011 saanut valmiiksi sähköautojen latauspistokytkinstandardit. Niihin sisältyy kolme eri pistokytkinjärjestelmää ja neljä eri latausjärjestelmää.

Pistokytkintyyppi 1 sisältää yksivaiheisen auton puoleisen kojepistokytkimen Järjestelmää käytetään Japanissa ja Pohjois-Amerikassa ja tunnetaan paremmin nimellä Yazaki tai SAE J1772.

Pistokytkintyyppi 2 on yksivaiheinen 70 A tai kolmivaiheinen 63 A järjestelmä, joka sisältää sekä autonpuoleisen kojepistokytkimen että kiinteän asennuksen pistorasian ja siihen liitettävän pistotulpan. Järjestelmä on käytössä mm saksassa ja tunnetaan yleisesti nimellä MENNEKES.

Pistokytkintyyppi 3 on saksalaista järjestelmää vastaava EV Plug Allianssin kehittämä järjestelmä SCAME, joka poikkeaa edellisestä rakenteeltaan ja lisäksi siinä on sulkuläpät.

Lataustavassa 1 akkuja ladataan hitaasti kotitalouspistorasiasta (eli tavallisesta shuko-töpselistä) ja latauspiirissä on vikavirtasuoja. Tämä lataustapa sopii lähinnä keveille sähköajoneuvoille, kuten sähköpolkupyörille, mopoille ja vastaaville.

Lataustapa 2 vastaa ensimmaista lataustapaa, mutta auton liitäntäjohdossa on erityinen suojalaiteyksikkö, joka sisaltaa mm. vikavirtasuojan. Kotitalouspistokytkimen tekniset ominaisuudet rajoittavat tämän lataustavan käyttöä sähköautoilla.

Lataustapa 3 on varsinaisesti sähköauton lataamiseen vaihtosähköllä suunniteltu menetelmä. Siinä auton akkua voidaan ladata myos suurilla virroilla standardien IEC 62196-1 ja -2 mukaisella pistokytkimellä ja järjestelmä sisältää rakenteelliset ohjaus- ja suojaustoiminnot.

Lataustapa 4 tarkoittaa suuritehoista pikalatausta tasasähköllä auton ulkopuolisesta laturista.

_{(Sesko 4/2011)}