Vantaanjoen suulla sijaitseva Voimalamuseo on muutakin kuin museo. Se on ihan oikea voimalaitos, joka jauhaa Vanhankaupunginkoskesta sähköä 400 helsinkiläiselle taloudelle. Kannattamattomasti tosin, sillä Helsingin energian ”ympäristöpennisähkönä” myytävästä sähköstä maksettava 20 euron lisähinta ei riitä kattamaan pienen voimalan lisäkustannuksia.
Voimalamuseon sähkö on hyvin suosittua. Parhaimmillaan asiakkaat ovat jopa jonottaneet saadakseen ostaa tätä sähköä, sanoo Helsingin Energian ympäristöjohtaja Martti Hyvönen. Voimalan vuosituotto vaihtelee sen mukaan, paljonko vettä virtaa Vantaanjoessa. Parhaimpina vuosina sähköä syntyy 800 megawattituntia.
Voimalamuseo on todellista elävää teollisuushistoriaa. Alun perin Vantaanjoen suulle rakennettiin pelkkä virtaavasta vedestä käyttövoimansa saava pumppu, jonka tehtävä oli pumpata joen vettä Linnanmäen vesitorniin. Vuonna 1876 valmistuneen pumppaamon teho oli parhaimmillaan 100 litraa sekunnissa, mikä riitti hyvin täyttämään Linnanmäen 2500 kuutiometrin suuruisen vesitornin. Se taas riitti hyvin 40 000 kaupunkilaisen tarpeisiin, sillä tyypillinen vedenkulutus oli tuohon aikaan pari ämpärillistä päivässä.
Huonon vesitilanteen aikaan pumppausteho ei kuitenkaan riittänyt täyttämään vesitornia, joten koskeen rakennettiin vesivoimalaitos 1910-luvulla. Kun sekään ei enää riittänyt, viereen tehtiin kivihiiltä polttava höyryvoimalaitos. Pumppulaitos toimi vuoteen 1969 asti. 1990-luvulla voimala siirtyi Helsingin kaupunginmuseon haltuun, joka avasi Voimalamuseon yleisölle. Nyt toimintaa jatkaa Helsingin Energia, joka ostaa museopalvelut vieressä olevalta Tekniikan museolta.
Voimalamuseo on kesäaikaan avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-17, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16, talviaikaan hiukan pitempäänkin.
(T&T Energia 2/2011)