STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Energiatehokkuuden lisääminen tulee olemaan tulevina vuosina Suomen merkittävin energiapoliittinen haaste. energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset iskevät läpi koko yhteiskunnan. Kortensa joutuvat kantamaan kekoon palvelusektori, rakentajat, liikenne, maatalous ja yksittäiset kuluttajat.

Näin uskoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä. Käytännössä energiatehokkuus tarkoittaa energian säästämistä. Edessä on tuhansia erilaisia toimenpiteitä, Härmälä sanoo. EUssa suunnitellaan esimerkiksi julkiselle sektorille kovaa peruskorjausvelvoitetta. Se voi tietää suurta lisälaskua kunnille ja valtiolle.

-EU-komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan valmisteilla on säädöstö, jonka mukaan kolme prosenttia julkisesta rakennuskannasta pitäisi vuosittain nostaa energiatehokkuudessa kymmenen prosentin parhaaseen ryhmään. Suomessa vaatimus tarkoittaisi julkisissa rakennuksissa vuosittain arviolta miljardin euron energiakorjauslaskua.

Julkisten rakennusten peruskorjausvaateen käsittely on komissiossa vielä kesken. Suomessa energiaremonttien takaisinmaksuaika voisi olla jopa vuosikymmeniä. Ongelma on se, kuinka julkisen sektorin velkaongelmissa painivat maat EU-maat voisivat toteuttaa mahdollisen uuden lainsäädännön vaatimuksia.

Tehokkuusvaateet nojaavat Euroopan unionin vuonna 2008 hyväksymään ilmasto- ja energiapakettiin, jossa sovittiin energiatehokkuuden 20 prosentin lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä. Samalla päätettiin kaikkia jäsenmaita koskevasta velvoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.

(KL 10.6.11)