STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Suurimmat muutokset sähkön hankintaan aiheuttivat viime vuonna pitkäaikaiset pakkaset talvella ja vuoden lopussa sekä Pohjoismaiden jo vuonna 2009 alkaneen huonon vesitilanteen jatkuminen ja Ruotsin ydinvoimalaitosten pitkät seisokit. Kylmyyden ja kuivuuden johdosta sähkön erillistuotanto kasvoi viime vuonna 50,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP kasvoi 15 prosenttia ja yhteistuotannossa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat kolmanneksen. Kotimaisen puu- ja muun bioenergian käyttö kasvoi viime vuonna neljänneksen.

Viime talvikaudella sähkön kulutushuippu nousi 14 588 megawattiin 28.1.2010 klo 8-9. Se oli kaikkien  hieman yli 1200 megawattia suurempi kuin edellisen talvikauden 2009 tehohuippu. Kuluvan talvikauden toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho - 14 049 megawattia  - saavutettiin 29.11.2010 klo 17-18. Tämän talven kulutushuippu voi nousta noin 15 000 megawattiin, jos lähiviikkoina koko maassa on kovia pakkasia.

Viime talvena kovien pakkasten aikaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli korkeita hintapiikkejä, kun sähkön tuotantokapasiteetissa oli niukkuutta ja sen käytettävyydessä ongelmia ja kun markkinat reagoivat syntyneeseen tilanteeseen hitaasti.

Sähkön käyttö kasvoi talouden elpymisen vuoksi 7,6 prosenttia

Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh), kasvu vuoteen 2009 oli 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Määrällisesti kasvu on suurin vuosilisäys kautta aikojen. Prosenttimuutoksissa viime vuosi oli suurin sitten vuoden 1983. Lämpötilakorjattuna sähkön käyttö kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia.

Sähkön käytöstä katettiin viime vuonna nettotuonnilla 12 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 88 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä 32,6, ydinvoima 25 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. CHP-tuotanto (28,5 TWh) kasvoi kylmien säiden ja teollisuuden elpymisen vuoksi 15 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (21,9 TWh) supistui kolme prosenttia.

Vesivoiman osalta vuosi 2010 oli hieman parempi kuin edellisvuosi. Vesivoimalaitosten tuotanto (12,8 TWh) kasvoi runsaan prosentin edellisvuodesta. Pääosin hiilellä tuotettua lauhdutussähköä (13,5 TWh) tarvittiin 50,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuulivoiman tuotanto (0,3 TWh) kasvoi yli kuusi prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä.

Sähkön nettotuonti väheni 13 prosenttia

Sähkön nettotuonti (10,5 TWh) supistui 13 prosenttia. Tuonti Venäjältä pysyi likimain edellisvuoden ennätyksessä. Sähkön tuonti Virosta kasvoi. Sähkökauppa Ruotsin ja Norjan kanssa oli Suomelle vientienemmistöistä.

Pohjoismaiden vesitilanne pysyi viime vuonna toisena perättäisenä vuonna huonona. Suomi, Norja ja Ruotsi olivat merkittäviä sähkön nettotuojia. Tanska hiili- ja kaasuvoimansa avulla oli sähkön nettoviejä. Pohjoismaat toivat sähköä runsaasti Venäjältä, Virosta, Puolasta, Saksasta ja Alankomaista. Pohjoismaisissa varastoaltaissa on vuoden 2011 alussa vettä noin 42 prosenttia täydestä, pidemmän aikavälin keskiarvo on noin 67 prosenttia. Vajaus vastaa sähkönä noin 30 TWh, Pohjoismaat käyttävät sähköä vuodessa noin 400 TWh.

Teollisuuden sähkön käyttö nousuun

Suomen talouden parantunut tilanne näkyy selvästi teollisuuden lisääntyneessä sähkön tarpeessa, viime vuoden kasvu oli 10,6 prosenttia. Vuotta aikaisemmin se oli supistunut melkein 16 prosenttia. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli viime vuonna 47 prosenttia. Teollisuuden sähkön käyttö oli 6,4 TWh alempi kuin ennätysvuonna 2007.

Energiavaltaisessa metsäteollisuudessa tapahtuneet laitosten sulkemiset ovat vähentäneet teollisuuden sähkön tarvetta, ja ennen teollisuuden rakennemuutosta olleisiin sähkön kulutukseen on vielä matkaa.
Metalliteollisuudessa sähkön käyttö kasvoi vajaat 17, metsäteollisuudessa 11, kemianteollisuudessa vajaat kuusi ja muussa teollisuudessa seitsemän prosenttia.

Viime vuonna asuminen ja maatalous käyttivät sähköstä noin 28 sekä palvelut ja rakentaminen noin 22 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni sähköstä noin kolme prosenttia.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt 16,9 miljoonaa tonnia

Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 16,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu sähkön erillis- ja CHP-tuotantojen kasvusta. Erityisesti hiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla jouduttiin kattamaan kasvanutta kysyntää ja vähentynyttä sähkön tuontia lännestä.

Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna edelleen 59-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaisen puu- ja muun bioenergian käyttö kasvoi viime vuonna neljänneksen.

Markkinasähkö keskimäärin 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 2009

Nord Pool Spot –sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 5,7 snt/kWh, 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 2009 keskimäärin.

Markkinahintojen nousu siirtyi vain osittain sähkön kuluttajahintoihin. Kotitalousasiakkaan (K 1) sähköenergian veroton hinta oli vuoden 2011 alussa 7,11 snt/kWh (1.1.2010: 6,40 snt/kWh, nousu 11,1 %) ja siirron veroton hinta 5,24 snt/kWh (1.1.2010: 4,91 snt/kWh, nousu 6,7 %). Veroton kokonaishinta oli vuoden 2011 alussa näin 12,35 snt/kWh (1.1.2010: 11,31 snt/kWh, nousu 9,2 %). Verollinen kokonaishinta nousi yli 16 prosenttia. Sähkölämmittäjällä verollinen kokonaishinta nousi vuodessa noin 20 prosenttia.

Merkittävin syy nousuun oli verokorotukset, eli vuodenvaiheessa toteutetut sähköveron korotus ja kesällä tapahtunut arvonlisäveron nousu.