Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Tulipaloja voidaan ehkäistä eristysmittauksilla
Turvatekniikan keskus Tukes kertoo tiedotteessaan, että sähköammattilaisen tekemällä rakennuksen sähköverkon eristysresistanssimittauksella voidaan ehkäistä sähkön aiheuttamia tulipaloja. Jopa kolmannes kaikista sähköpaloista saa alkunsa rakennuksen sähkölaitteistosta eli johdoista, keskuksista ja niiden lisäosista.
Esimerkkitapauksena kerrotaan, että huolimattoman asennustyön aiheuttama kaapelivaurio aiheutti mahdollisesti pientalon tulipalon kevättalvella 2010. Suoraan rakenteeseen asennettaessa ruoteiden läpivienneissä oli käytetty metalliholkkeja, jotka olivat vaurioittaneet kaapeleita. Asennustyöstä oli kulunut muutamia vuosia.
Toisin kuin monet kuvittelevat, ylivirtasuojat (sulake, johdonsuojakatkaisija) eivät aina toimi edes silloin, kun vaurio on edennyt niin pitkälle, että oiko- tai maasulku aiheuttaa kipinöintiä tai valokaaren. Suoja ei toimi, mikäli valokaari ja siten myös oikosulkuvirta on jaksottainen ja virran keskiarvo jää suojan laukaisuvirtaa pienemmäksi. Vaurio voi myös olla tyypiltään sellainen, että se aiheuttaa ns. sarjavalokaaren, joka on tavallinen ilmiö myös löystyneissä liitoksissa. Sarjavalokaareen eivät ylivirtasuojat reagoi ensinkään.
Kaapeleiden mekaaniset vauriot saattavat aiheuttaa paikallista voimakasta lämpenemistä vauriokohdassa. Lämpeneminen muuttaa kaapelin tai johdineristeen ominaisuuksia siten, että eriste kovettuu ja haurastuu.
Liiallista lämpenemistä voi syntyä myös silloin, kun johto tai kaapeli ylikuumenee esimerkiksi ylikuormituksesta tai lämpöeristeeseen asentamisen seurauksena. Kosteus ja lika, erityisesti metallipöly, edesauttavat asiaa. Lämpöeristeessä kulkevan johdon tai kaapelin jäähdytys estyy, ja ongelmia syntyy väistämättä, jos jatkuva kuormitusvirta on lähellä suurinta tälle johtokoolle sallittua virtaa. Tilanne on erityisen hankala silloin, jos lämpöeristeeseen asennettu kaapeli on mekaanisesti rikki. Johtojen ja kaapeleiden asentaminen lämpöeristeen sisään ei ole standardinmukainen asennustapa lyhyitä läpivientejä lukuun ottamatta.
Edellä on kerrottu, etteivät ylivirtasuojat aina reagoi eristysvikoihin ainakaan riittävän nopeasti. Edes herkkä vikavirtasuoja ei reagoi kaikissa vikatapauksissa. Valitettavasti vika voi jäädä havaitsematta myös standardin mukaisessa eristysresistanssin mittauksessa. Tiedotteen mukaan syytä olisikin tehdä mittauksia tätä enemmän (mm vaihejohtimien välisen tai vaihejohtimen ja nollajohtimen välisen eristysresistanssin mittaus). Joka tapauksessa on syytä kehottaa tekemään johto- ja kaapeliasennukset huolellisesti eristeitä vaurioittamatta. Koska ylivirtasuojauksen ja käyttöönottomittausten epävarmuustekijät ovat samat myös löysissä liitoksissa, on syytä korostaa myös hyvälaatuisten liittimien valinnan tärkeyttä ja tietysti myös huolellisuutta liitoksia tehtäessä.
Edellä kerrotuista syistä Tukes toteaa tiedotteessaan, että rakennusten sähköasennusten käyttöönottotarkastukseen liittyviä mittauksia ja testauksia ei tule tehdä pelkästään työn ilosta tai vain siksi, että säädökset niitä edellyttävät. Perimmäinen ja ainoa tarkoitus on varmistaa, että sähkölaitteisto on turvallinen ja ettei siinä ole piileviä vikoja, joita ei silmämääräisesti voi havaita. Epäillyssä eristysviassa testattava alue voidaan jakaa pienempiin osiin, jotka mitataan jokainen erikseen. Tuloksena on parhaassa tapauksessa hyväksyttävä eristysresistanssin arvo. Huonoimmassakin tapauksessa vika on saatu rajatuksi tiettyyn suppeaan osaan sähkölaitteistoa, jolloin vian paikallistaminen on jo helpompaa.
Tiedote selostaa myös muutostöiden yhteydessä tehtäviä varmennustarkastuksia. Niitä olisi tiedotteen mukaan tehtävä nykyistä enemmän.
Tiedote kokonaisuudessaan on liitteenä.
TUKEStiedote 101210.pdf
(74,71 kilotavua)